torstai 12. helmikuuta 2015

Kiertomatkan osa 4, bussilla kohti Tulumia

Bussi lähti liikkeelle kello kahdeksan aikaa aamulla Cancunin hotellilta. Aurinko paistoi kirkkaalta taivaalta ja lähdimme ajamaan etelään rannikkoa pitkin kohti Meksikon Tulumia. 

Alkumatkasta bussin huristellessa kaupungissa opas kertoi tietoja Cancunista. Kaupunkia oltiin aloitettu rakentamaan vasta 1970-luvulla. Vanhakaupunki oli rakennettu työntekijöille, jotka tulivat rakentamaan lomaparatiisia. 

Ajomatkaa ensimmäiseen pysähdykseen oli kaksi tuntia. 

Äiti oli juonut aamupalalla kahvia sekä vihreää mehua, joka lisää aineenvaihduntaa. Se oli virhetikki. Kun äiti oli istunut viisi minuuttia bussissa, niin hänelle tuli tarve päästä toilettiin. Tunnin verran äiti kärvisteli, mutta sitten oli jo kysyttävä oppaalta, että milloin on ensimmäinen tekninen tauko. 


Opas kertoi, että seuraava pysähdys olisi vasta tunnin päästä ja kyseli, että onko kovakin tarve päästä tekniselle tauolle. Äiti sanoi, että kyllä on. Opas keskusteli hetken paikallisoppaan kanssa ja äiti sai luvan käyttää bussin wc:tä.

Kun äiti tuli wc:stä, niin opas kuulutti, että bussin wc:tä saa käyttää vain hätätilanteessa. Mitä ihmettä? Eikö kyseessä ole aina hätätilanne, kun pitää päästä toilettiin? Tähän kohtaan matkanjärjestäjä voisi tehdä parannuksen. Kyllä bussissa pitäisi olla wc, jota saa käyttää aina tarvittaessa.

Mutta nyt oli taas kaikki hyvin ja jatkoimme matkaa kohti Tulumia. 

Saimme matkalla myös ruokasanaston, tosin en jaksanut tavailla sitä bussissa. 


Kahden tunnin ajomatkan jälkeen pidimme pienen tauon ja pääsimme jaloittelemaan. 


Maisemat olivat matkalla melko yksitoikkoisia ja tiessä olevat hidasteet viivyttivät matkamme. 


Vihdoin olimme perillä Tulumissa kello yhden aikaan.  

Mutta mitä minä näin Tulumissa? Siitä kerron sinulle seuraavassa osassa

T. Ape The Bloggaaja 

P.S. Muita matkakertomuksia voit lukea klikkaamalla tästä


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti