maanantai 16. helmikuuta 2015

Kiertomatkan osa 9, Belizen rajalla

Aurinko paistoi pilvettömältä taivaalta. Kello 7:40 lähdimme huristelemaan bussilla kohti vanhaa Hondurasin tasavaltaa. Maa itsenäistyi vuonna 1981 ja sai nimekseen Belize.  


Belize on pieni valtio Väli-Amerikassa. Pituutta valtiolla on noin 280 kilometriä ja leveyttä noin 100 kilometriä. Banaaniviljelmät ja banaanin kuljetus työllistää monet maan asukkaat, mutta sokeri on maan merkittävin vientituote. 

Asukkaita maassa on noin 330 000. Aiemmin maan pääkaupunki oli Belize City, mutta hirmumyrskyvaaran vuoksi uudeksi pääkaupungiksi valittiin sisämaassa sijaitseva 18 000 asukkaan Belmopan.

Rajalle päästyämme meidän oli otettava kaikki tavarat mukaan. Ennen passintarkastukseen menoa saimme Belizen kartat eräältä mieheltä. 


Kun meidän vuoro tuli passin tarkastuksessa, kysyi virkailija äidiltä: "Minne olet matkalla?" Äiti katsoi virkailijaa hieman hölmistyneenä, sillä vastausvaihtoehtoja oli vain yksi. Äiti vastasi: "Ööö .. tuota ... Belizeen?" Virkailija esitti uuden kysymyksen, jolloin tajusimme vasta ensimmäisen kysymyksen tarkoituksen. "Menetkö myös Guatemalaan?" Äiti hymyily virkailijalle ja vastasi kyllä, kyllä. 

Seuraavana oli vuorossa virkailija, joka esitti äidille pari kysymystä laukkujemme sisällöstä. Tästä pisteestä selvisimme ilman laukkujen avaamista ja niin taisi selvitä kaikki muutkin ryhmämme jäsenet. Emme tainneet ihan näyttää salakuljettajien perikuvilta. 

Siirrymme takaisin bussiin ja ajoimme Belizen puolen raja-asemalle. Tässä vaiheessa sanoimme heippa paikallisoppaalle ja kuskille, jotka tapaisimme myöhemmin matkallamme. 

Nyt vaan uudestaan jonoon ja passit esiin. Aika tuhruista jälkeä passiin tuli, mutta luulen, että alla olevassa kuvassa on Belizen leima. 


Belizen puolella meitä odotti toinen bussi ja nuoria hymyileviä poikia, jotka tarjoutuivat viemään laukkumme bussille. He eivät pyytäneet rahaa, vaan he olivat matkanjärjestäjien palkkaamien miesten mukana töissä. Pojat näyttivät kuitenkin niin nuorilta ja suloisilta, ettei äiti hennonut antaa heille matkalaukkua, vaan veti itse matkalaukun bussille. 

Matka jatkuu Belizen puolella seuraavassa osassa. Belizessä pääsin ensimmäistä kertaa geokätköilemään, mutta siitä sitten seuraavassa numerossa

T. Ape The Bloggaaja

P.S. Muita matkakertomuksia voit lukea klikkaamalla tästä.



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti