sunnuntai 5. heinäkuuta 2015

Bratislava osa 6, jokiristeilyjen hinnat ja kahvit vanhassa kaupungissa

Siniseltä kirkolta päätimme kävellä vanhaan kaupunkiin. Matkalla näin hienon vaaleanpunaisen rakennuksen. 



Rakennuksen vieressä oli huisin hauska suihkulähde. 


Suihkulähteessä oli poikia ja hanhia viettämässä kesäpäivää. 


Pojat näyttivät minusta eri onnellisilta. 


Istuimme äidin kanssa hetken puistonpenkillä auringonpaisteessa, mutta sitten oli taas aika jatkaa matkaa. Kun saavuimme Slovakian kansallismuseon kohdalle näimme tien toisella puolella jotain mielenkiintoista. 


Tien toisella puolella oli toimisto, joka tarjosi erilaisia risteilyjä Tonavalla. 



Kävimme katsomassa risteilyjen hintoja hieman tarkemmin. 





Hinnat oli minun mielestäni ihan kohtuullisia, mutta tänään emme lähtisi risteilemään. Katsotaan jos joku toinen päivä innostuisimme risteilystä. 

Läheisestä puistosta minä löysin keijukaisen. 


Ja pienen matkan päästä jonkinlaisen sotamuistomerkin. 


Puistossa oli kauniit kukkaistutukset, minä kävin katsomassa kukkia hieman tarkemmin. 


Hetken päästä löysin jotain paljon mielenkiintoisempaa kuin kukat. Tässä puistossahan oli tarjolla ilmainen Wifi. Jäimme penkille hetkeksi istuskelemaan ja katselemaan netistä mitä ihmeellistä tänään tapahtui Facebookissa ja Instagrammissa. 


Kun istuimme puiston penkiltä, tuli joku paikallinen lenkkeilijä kysymään äidiltä jotain. Äiti sanoi, että hän puhuu valitettavasti vain englantia. Lenkkeilijä hymyili äidille ja jatkoi matkaa. 

Kun sosiaalinen media oli tutkittu, jatkoimme matkaa kohti vanhaa kaupunkia. Matkalla eräs poika katsoin minua yllättyneen näköisenä, ehkä hän tunnisti minut, ehkä hän on nähnyt minut Instagrammissa.  


Saavuimme vanhankaupungin reunalle. Takana oleva rakennus on kansallisteatteri. 


Jonka edessä on kaunis suihkulähde. 


Suihkulähteessä oli kaloja ja poikia. 


Osa pojista näytti minusta aika aidoilta.  



Kello oli noin puoli kaksitoista kun lähdimme kävelemään vanhankaupungin katuja. Ja yllätys, yllätys, turistit olivat taas vallanneet kadut. 


Ensimmäisellä kadulla ystävällisen näköinen porsas kutsui meitä syömään, mutta eihän meillä vielä tähän aikaan ollut nälkä. 


Kadulta löytyi myös matkamuistomyymälä, jossa kävimme katsomassa tarjontaa. 


Mukaan kaupasta tarttui yksi postikortti ja yksi magneetti. 

Kun saavuimme vanhankaupungin keskusaukiolle, oli aika tehdä päätös missä joisimme päiväkahvit. Tarjolla oli kolme potentiaalista vaihtoehtoa. 

Aukion reunalla oli Cafe Mayer, jonka edustalla oleva herrasmies kutsuu turisteja ystävällisesti nauttimaan kahvilan antimista. 


Olin nähnyt, että tässä kahvilla on herkullinen näköisiä leivoksia, mutta eihän meille vielä puolenpäivän aikaan leivokset maistuneet. Ehkä tulemme joku ilta nauttimaan tähän kahvilaan leivokset. 

Toinen vaihtoehto oli Ronald Cafe & Restaurant. 



Luultavasti tästäkin ravintolasta olisi saanut hyvää kahvia ja leivonnaisia. 

Valitsimme kuitenkin kolmannen kahvilan (Maximilian) aukiolta. Syynä ei ollut leivokset, vaan se, että se oli ainut kahvila, jonka terassi paistoi aurinko. 


Maximilian on Bratislavan vanhimpia ja kuuluisimpia kahviloita. 

Katselin ensin hintoja, sillä tällaisella sijainnilla olevassa kahvilassa hinnat ovat myös korkeat. 



Äiti valitsi listalta espresson numero 47. 


Ja minä puolestani mansikkapirtelön. 


No ei ne hinnat niin korkeat olleetkaan mitä minä olin luullut, hintaa tuli yhteensä ostoksille viisi euroa, mutta espresson saa kyllä yli puolet halvemmalla muualla vanhassa kaupungissa sekä tietysti vanhankaupungin ulkopuolella. 

Terassilta oli mukavat näkymät vanhankaupungin keskusaukiolle. 


Minusta oli hauska katsoa, kuinka turistit kävivät ottamassa kuvia Napoleonin patsaan kanssa. 


Kun odottelimme juomien saapumista, oli meillä aikaa kirjoittaa postikortti, jonka olimme ostaneet juuri matkamuistomyymälästä. 


Kun kortti oli kirjoitettu, saapui juomat. 


Tarjoilija pahoitteli, että juomien tuominen kesti, mutta eihän se meitä haitannut, sillä istuimme aurinkoisella terassilla. Matka jatkuu seuraavassa osassa

T. Ape The Bloggaaja

P.S. Muita matkakertomuksia voit lukea klikkaamalla tästä.



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti