sunnuntai 26. heinäkuuta 2015

Wien osa 4, oopperaa kadulla ja huisia arkkitehtuuria


Kun pääsimme kadun Graben päähän oli meidän pysähdyttävä hetkeksi. Emme yleensä perusta katulaulajista, mutta nyt oli pysähdyttävä kuuntelemaan.  Nainen lauloi mitä kauneimmalla äänellä oopperaa. Kuuntelimme hetken, jonka jälkeen äiti kaivoi käsilaukustaan kolikoita, jotka veimme laulajalle. 


Musiikkituokion jälkeen jatkoimme matkaa ja kadulle Kohlmarkt, jonka päässä näkyikin jo uusi nähtävyys. 


Kun kävelimme kadun päähän, saavuimme Michaelerplazille Hofburgin palatsin kulmille. Täältä käsin Habsburgien suku hallitsi yli kuuden vuosisadan ajan ensin Itävallan herttuakuntaa, sitten saksalais-roomalaista keisarikuntaa ja lopuksi Itävalta-Unkaria. 


Rakennuksen seinämällä on huisin jännittäviä suihkulähteitä. 


En ole oikein varma mitä oli oikein tapahtumassa, mutta hyvin dramaattiselta touhu vaikutti.


Kaariportin vieressä oli myös joku jännittävä tilanne käynnissä. 



Kävelin suuresta kaariportista sisään, ensin löysin Sissi museon, joka kertoo keisarinna Elisabetin elämästä. Sissi oli tämän keisarinnan lempinimi. Hän oli baijerilainen prinsessa, joka meni naimisiin 16-vuotiaana keisari Frans Joosefin kanssa. 

Kun pääsin kaarikäytävästä ulos saavuin suurelle aukiolle. 


Kylläpä tämä aukio oli huisin suuri. 


Sisäpihalta Heldenplatzilta löytyi Hofburgin uusi osa, jonka edustalla patsasteli Savoijin prinssi Eugen, joka on syntyjään ranskalainen. Prinssi tuli Wieniin 1600-luvun loppupuolella ja auttoi kaupunkia taistelemaan osmaneita vastaan. Hän taisteli myös Itävallan joukoissa turkkilaisia ja ranskalaisia vastaan. 


Hofburgin palatsia rakennettiin kuusisataa vuotta. Nykyisin palatsin alueelta löytyy museoita, joissa esitellään Habsburgien valtakunnan omaisuutta. 

Kun kävelin aukiolla, kuulin monta kertaa ihmisten sanovan Maria Teresia. Mutta kuka ihme on Maria Teresia?

Maria Teresia oli keisarinna, joka hallitsi 1700-luvun puolivälissä Habsburgien valtakuntaa. Hänellä oli 16 lasta ja joista yksi oli Maria Antoinette.

Jatkoimme matkaa Hofburgin palatsilta eteenpäin, sillä olimme niin myöhään liikenteessä, ettei mikään museo ollut auki. Kävelimme pienen matkaa eteenpäin ja saavuimme uudelle nähtävyydelle, se oli luonnontieteellinen museo. 




Tämäkin museo oli jo kiinni, mutta museon edessä oli hauska elefantti, joten kävimme ottamassa turistikuvan minusta ja elefantista. 


Eläinmuseon edessä olevalta aukiolta löysin suihkulähteitä. 



Ja luonnontieteellisen museon vastapäätä oli suuri rakennus, joka oli Kunsthistorisches Museum eli taidehistorian museo. Minusta nämä museorakennukset näyttävät aivan samanlaisilta. 


Molemmat museot kiinnostivat meitä ja ajattelimme palata myöhemmin näihin museoihin. Näin ei kuitenkaan käynyt. Wien oli yhtä ulkoilmamuseota ja aurinko paistoi kirkkaasti taivaalta lomamme aikana, joten jätimme suuret museot tällä reissulla väliin. 

Palasimme museoiden luota samaa reittiä takaisin. Tähän väliin täytyy kertoa, että Wienissä on järjestetty hienosti kaupungille vesipisteitä, joissa voi käydä juomassa ja täyttämässä vesipullon. 


Lähdimme kävelemään takaisin kohti hotellia, mutta vielä oli käytävä vilkaisemassa niitä jännittäviä suihkulähteitä, joita olin aiemmin ihmetellyt. 


Kävelimme takaisin hotelliamme lähellä olevalla Schwedenplatzille ja haimme iltapalaa, sillä syöminen oli hieman unohtunut katsellessa kaupungin nähtävyyksiä. 



Otimme hotellille mukaan kebabia. Hintaa boksille tuli noin kuusi euroa. 



Seuraavana päivänä meillä oli suunnitelmissa käydä katsomassa tarkemmin minun kotikontujani. Niin, jos et satu vielä tietämään, niin minähän olen kotoisin Wienistä, josta minut tuotiin äidille kun olin aivan pieni. 

Seuraavassa osassa käymme ajelemassa Hop on Hop off -bussilla. 

T. Ape The Bloggaaja

P.S. Muita matkakertomuksia voit lukea klikkaamalla tästä.





Ei kommentteja:

Lähetä kommentti